perjantai 31. joulukuuta 2010

Eräänlainen vuosikertomus

Näin vuoden vikana päivänä on hyvä leikkiä roomalaista Janus-jumalaa. Mitä tapahtui herramme vuonna 2010? Mitä voisi odottaa tapahtuvan tulevana vuotena 2011? Näistä kahdesta ajatuksesta kerron nyt.

Aloittakaamme historiikilla. Vuosi alkoi Yoolin siirtymisellä mbnettiin. Tämä oli monin eri tavoin loistava veto, mutta asiaa on läpikäyty tarpeeksi tässä vuoden aikana, joten en analysoi PHP-tukea yhtään enempää. Helmikuussa oli Sonata Arctican keikka Tampereella, ja keikka oli niin hyvä että piti mennä elokuussakin heidän konserttiinsa, ja menen luultavasti myös ensi huhtikuussa. Helmikuulta pitää muistaa mainita myös pitkäikäisen haaveen toteutuminen, pääsin Rammsteinin keikalle! Heidän keikkansa ovat myös niitä, joilla jokaisen pitäisi sivistää itseään kun bändi saapuu kotikonnuille. Maaliskuussa perustin tämän blogin, jota pitäisi vähitellen uudistaa rankalla kädellä. Jotenkin D&W vaikuttaa vähän tylsältä nykymuotissaan. Maaliskuu oli muutenkin hiukan tapahtumarikas kuukausi, mikä näkyy siinä että maaliskuu on molemmissa blogeissa alkuvuoden aktiivisin kuukausi.

Huhtikuu alkoi Egyptinmatkalla, jossa koeajoin pikkupäpäni pelillisesti. Toukokuussa syksyn Keminreissu taisi olla jo varma, ja Yoolin ominaisuudet alkoivat oikeasti kasvaa kun tajusin PHP:n voiman. Tuli teorioita, tuli ilmoituksia, tuli webbieditoreita... Tuli vähän kaikkea. Kesä- ja heinäkuut kuluivat Yoolin ja Unchartedeiden kanssa. Heinäkuussa sain idean toiseksi kauiten elossa pysyneestä projektistani, Pröngistä. Hittoako tälläisiä blogiin pasteamaan kun muistaa, jos on olemassa sivusto jonne nuo, suomeksi sanoen luonnokset, saa talteen.

Loppuvuosi oli koodaamisen kannalta lähinnä Yoolin ja Pröngin kehitystä rinnakkain, ja välillä syntyi pieniä kokeiluja muilla kielillä. Elokuussa päätin että Yool 3 oli perseestä ja aloitin nelosversion tekemisen. Elokuuhun kuului myös pisin konserttireissuni sitten Englanninmatkan: lauantaiaamuna lähti 7:30 juna kohti Kemiä, jossa esiintyivät illalla Northern Kings, Tarot ja Sonata Arctica. Tarkempi kertomus on tässä.

Syyskuussa jäin vanhaan ansaan, ostin DS:n ja keräsin vanhat Pokemonpelini. Tämä johti siihen että olen nyt onnellinen Wiin omistaja :D. Lokakuussa ei tainnut tapahtua ihmeellisyyksiä, mitä nyt Pröng koki kehityskierroksen, joka oli yhtä kokeellinen ja epävakaa kuin Yool 4. Jossain välissä, ei muista enää missä, sain käsiini myös Civilization 5 - pelin. Kun on liikaa rahaa, pitänee sijoittaa koneeseen uuden prossuarkkitehtuurin verran rahaa, ei vanha Core 2 Duo oikein jaksa tuota peliä.

Joulukuu taas soljui ohi silmissä. Oli työharjoittelua, oli Turun reissu, ja Raskasta Joulua - keikka. Tämä on pohja ja tästä pitäisi vain parantaa ensi vuonna. Vuodesta 2011 on siis tulossa haastava, Rammsteinin keikkoja ei näe aivan joka vuosi, seuraava ihmeellinen peli ilmestyy tietojeni mukaan vasta marraskuussa (Uncharted 3 :P), joten vuodesta pitää tehdä ihmeellinen jollain muulla tavalla. Kirjoitan tästä tavasta, kun keksin sen :P Ensi vuoteen!

torstai 23. joulukuuta 2010

Vuosi lähenee loppuaan

Tämäkin blogi on kohta vuoden vanha, niin se aika lentää.

Marraskuun puolesta välistä lähtien olen ollut työnharjoittelussa karkkikaupassa. Tämän vuoksi sivustojen päivitykset ovat edenneet hieman hitaammanpuoleisesti. Nyt on joululoma, joten tietysti menin vanhempien firmaan palkkatyöhön. Tammikuun puolen välin jälkeen, kun koulu taas jatkuu, on oletettavaa että työtahtini netissä taas moninkertaistuu.

Ensi vuodelle on paljon visioita. Esimerkkinä tuo tuleva javakurssi, jota olen hehkuttanut kaikkialla kuin ensimmäisen vuoden OHPEa, jossa allekirjoittanut opiskeli C++aa kun muut ihmettelivät ajokelvotonta BasicPascalia. Muitakin suunnitelmia on, mutta ne menevät enemmän Yool.blogspotin puolelle.

Näin joulunaikana on hyvä tehdä uudenvuodenlupauksia: lupaan yrittää olla aktiivisempi tämän blogin puolella :P

torstai 18. marraskuuta 2010

LUNTA SATAA

Minä niin tykkään valkoisista talvista.

Päiväni alkoi ihan kivasti. Herätys, aamupala, DS matkaan ja kohti koulua. Ehdin yllättävästi jopa bussiin. Siitä eteenpäin alkoikin mennä hauskasti. Hitaasti, mutta varmasti, bussi eteni karhusuolle. Sieltä vilkaisin motarille: siellä oli jo aamuseitsemältä ruuhka. Noh, bussi eteni omaa tahtiaan. Viheri oli täysin jumissa, jono ylsi viherin liikennevaloista petakseen asti. Noh, ei mitään kiirettä, vaikka näen sieluni silmin kuinka karjajuna ja E ohittavat leppävaaran kun näprään DSää jossain viherissä. Lopulta pääsimme liikennevaloihin ja kuskinpuolikas tekee päätöksen kiertää jonku hemmetin kauniaisten kautta! Ikäänkuin en olisi ollut jo tarpeeksi myöhässä!? Noh, huokaan ja toivon että opettaja on armollisella päällä vaikka on koepäivä. Bussi kulki eteenpäin ja yhtäkkiä huomasin pelastuksen: U-junan, joka oli pysähtynyt Kauniaisten asemalle. Kurottauduin äkkiä stoppinapille ja jäin bussista. Kipitin ("jalka ylös hangesta, jalka eteenpäin, jalka takaisin hankeen. sitten toistetaan toisella jalalla. tätä proseduuria jatkaen pääset asemalle") asemalle, ja odottelin E:tä, joka juna sentään oli AJOISSA!!! Kuljin sillä Pasilaan, sillä lopputuloksella että olin vain vartin myöhässä kokeesta.

Saa nähdä mitä loppupäivä tuo mukanaan :P Ties vaikka aktivoituisin D&W:n puolella kunnolla.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Uusia saavutuksia

Viime keväänä valmistuneen Siputtanian Aikakirjojen jälkeen aloin luomaan tarinaa henkilöhahmoista joiden ikä on vanhempi kuin itse Siputtanian. Nämä Espanjan asukit, El Lol, Kuningas Roska ja Pedro Lollaros, taistelevat tarinassa kotikaupunkinsa Castilian puolesta. Tämän suuren tarinan ensimmäinen osa valmistui päättyvällä viikolla. Seuraava osa on nyt työn alla.

Työn alla on myös Sceadugenga (miten kirjoitetaankaan :P) - tarina. Siitä ei vain ole tullut hetkeen mitään julkaisemisen arvoista.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Koodausta aamuneljään! >:D

Koodaus on kivaa, kuten kaikki tätä lukevat ovat varmasti ymmärtäneet. Se on kivaa etenkin hyvässä seurassa! Se on kivaa etenkin hyvässä seurassa puoli kolme aamulla. Olen tehnyt tässä illan aikana sosiopaattisia havaintoja, joita nyt jaan teille.

Tähän päivänaikaan kun koodaa, on ilon aihe tajuta että asteet kulkevat välillä 0-360.

On oikein hassua tajuta tähän aikaan kuinka pyöreä muoto ympyrä onkaan.

Uusia, kummallisia värejä on myös sekoitettu.

Fysiikan lait on sotkettu muuttamalla maailman keskipistettä, jonka ympäri komeetta kiertää.

Lisäksi, pimeydessä istuva Hugo on iloinen nähtyään maailmankaikkeuden tietokoneruudulla

Koska kello, en vastaa mistään typoista :P

maanantai 23. elokuuta 2010

Raportti Kemin Sisäsataman konsertejsta

Jos joku ei tosiaan ole sitä kuullut, on Kemin Sisäsatamassa Satama Open Air 2010 täten ohitse. Lavalla oli paljon hörhöjä, ihmisohjus, duracellpupu ja pari hyvääkin esiintyjää. Minä, suurista suurin ja pyhistä pyhin Feuer (joka ei tosiaan ottanut oppia ’Savolaisilta Ylijumalolennoilta’) aion nyt kertoa teille näistä ylimaailmallisista kinkereistä.

Ilta alkoi junamatkalla, siinä seitsemisen aikaan aamulla Helsingin aikaa. Junamatkalla ei tapahtunut mitään (6,5 h ilman tapahtumia, lavli) ja lopulta löysimme (aivan! Me! Minä ja Fairandcruelin luonnonvoimainen admin!) itsemme Kemin rautatieasemalta. Otin rautatieasemalla kuvan sinisestä vaunusta, mutta enpä näytä sitä teille, koska IC:n vaunussa ei ole wlania enkä muista sitä myöhemmin nettiin laittaa.

Löysimme hotellin. Se oli aivan kävelymatkan päässä asemalta. Kuten koko muu kaupunki. Hotellivalinta, Cumulus, oli kirjaimellisesti aivan loistava! Siitä lisää myöhemmin.

Hotellihuoneessa purkauduimme laukuista, kävin suihkussa, kirosin tänne vessa-arkkitehtuurin hienouksista, ja lähdimme etsimään syötävää ruokaa. Emme saaneet savuhörhöpastaa koska joku pälli ei ollut ajatellut avata hotellin ravintolaa ennen konserttia. Kysyimme respasta ravintolaa ja löysimme sellaisen. Ämmilä oli muistaakseni tuon ravintolan nimi, ja sen luona tapahtui pienimuotoinen selkkaus. Ei siitäkään sitten enempää :P

Joka tapauksessa, ruokalistaan kuului leikettä ja perunoita sillä ja tällä tavalla paistettuna. Ruoka oli niin sanotusti loistavaa (niin, 5.45 syönyt aamupalan ja jo neljältä etsin seuraavaa kunnon ruokaa…)! Suosittelen oikein verisesti jos itsenne tuosta kaupungista löydätte.

Y-hetki lähestyi. Kävelytimme itsemme täysin vatsoin Kemin satamaan. Olin kuullut että kaupunki oli pieni, mutta silti yllätti että ravintola-asema-hotelli-satama – akselilla pärjäsi kävellen. Portilla ei tullut selkkausta diabeetikkolapsen omenoista, mikä oli aiheuttanut suurta harmistusta Tampereella Sonata Arctican keikalla, ja saimmekin printtilippumme vaihdettua pian kivoihin (sinisiin!) rannekkeisiin.

Portin vieressä oli krääsäteltta. Minulla oli mukana 120€, ja ostin satasella krääsää! Krääsäteltta siis palveli hyvin tarkoitustaan. Näin luettelomaisesti ilmaistuna, ostoslistani koostui seuraavista: pitkähihainen Last Amazing Grays – t-paita, Gravity of Light – t-paita, Sonata Arctica - fleecepaita, Days of Grays ja Last Amazing Grays – liput. Kun krääsää nyt alettiin luetella, niin olin ostanut jo aiemmin lauantaina hotellin respasta pehmoporon.

Kello tuli viisitoista yli kuusi, ja Marco Hietala ja J-P Leppäluoto juoksivat lavalle. Heitä ennen oli toki tullut bändi, mutta kuka niistä välittää? :) Toisen biisin aikaan lavalle saapuivat myös Kemin oma pupu Kakko ja herra Jarkko Ahola! Kuten yksityiskohdista huomaatte, Northern Kings valtasi lavan! Aluksi ne vetivät muutaman biisin kakkoslevyltä, sitten tuli monta helmeä ykköslevyltä (Don’t stop believing, Hello, Perhananmoinen Moukari (aka Sledgehammer), I just died in your arms, Brothers in Arms, We Don’t Need Another Hero). Shown loppuvaiheessa Marco alkoi miettiä ääneen että he vievät nyt seuraavalta bändiltä, Tarotilta, aikaa. Onneksi Tarot kuitenkin koostui Marcon mukaan joistain hörhöistä, joten oli kai oikeutettua viedä heiltä aikaa. Taisi Marco todeta myös jotain ei_niin_sievää Tarotin basistista.

Lopulta pohojosen kuninkaat poistuivat lavalta. Siinä oli pieni ruokajuomakusitauko (… melkeen tunti …). Sitten Tarot aloitti oman shownsa jollain helevetin hyvällä biisillä. Marco heitti ’hyvää läppää’ mikkiin ja vettä satoi kuin saavista kaataen. Kesken Tidesin lavan vasemmalle puolelle ilmestyi majesteettinen sateenkaari. Sade oli jo rauhoittumassa (oli aikakin, olin niin sanotusti ’ihan litimärkä’) ja sitten nämä ääliöt tanssivat sadetanssin (eli vetivät biisin Calling Down the Rain). Sitä vettä tulikin sitten melkein Sonatan showhun asti.

Osasta Marcon välispiikeistä paistoi läpi että äijä on tehnyt tätä hommaa ennenkin. Yksi tapaus oli sellainen, että hän alkoi puhua yleisestä vainoharhaisuudesta, jolloin kuka tahansa taustatyötä tehnyt olisi osannut odottaa coveria eräästä maailman yliarvostetuimmasta kappaleesta, Black Sabbathin Paranoidista. Spiikin kulkiessa eteenpäin, myös uusimman levyn Caught in the Deadlights alkoi kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta seuraavaksi biisiksi. Lopulta, ei hajuakaan että millaisella aasinsillalla, mutta kuitenkin toimivalla ja loogisella sellaisella, alkoi soida Hell Knows.

Marco jakoi elämänohjeita lavalla. Hän kertoi että foliohatun saa festaritilanteessa helpoiten ostamalla makkaraperunat ja hyödyntämällä kääreen. Sitten kävi ilmi, että kannattaa myös tarkistaa makkaroiden alkuperä. Ne saattavat olla Marsista ja tiedä mitä ufojen vakoilutekniikkaa ne sisältävät. Osasi hän myös ennustaa että seuraavana aamuna Kemin kaduilla lentelee korppeja. Oikeaanhan hän osui.

Marco teki myös pienen gallupin. ”Kuka yleisöstä tykkää spänkkäämisestä?” kuului kysymys. Heti tietysti käsiä nousi, ja kehuja kuului. ”Hyvä että löytyy aitoja perverssejä vielä! Ootte varmaan kuunnelleet Tarotin ekan levynki väärinpäin!” (toim. huom. ei ole pakko kuunnella koko levyä, kääntäkää vain Pharao ympäri ja nauttikaa täysin korvin)

Ja siitä musiikistakin voisi muutaman viisaan sanan lausua. Northern Kingsin musiikki kuulosti pitkästä aikaa loistavalta, levyt on kuunneltu puhki ja nyt olin ensimmäistä kertaa heidän keikallaan. Tarotista taas on sanottava että rehellinen suomalainen savolainen Heavy Rock kuulostaa livenä… hemmetin hyvältä. Jo siihenastisen shown perusteella pystyin olemaan ylpeä suomen musiikkiteollisuudesta.

Vielä Tarotin shown loppupuolellakin taivaalta satoi sitä ässällä alkavaa, spiimää tai sammakoita, ihmisohjus Tommi Salmelaa ja sitä nimetöntä basistia referoiden. Viimeinen biisi oli helmi! Traitor nimittäin. Biisi kulki mukavasti, kunnes kitarasoolon jälkeen Janne teki fysiikankokeen syntikoillaan: painovoima on yhä yhtä tehokasta kuin Newtonin aikaan. Harmi vain että kaikkien kielisoitinten, mikrofonien ja rumpujen äänet oli vedetty Jannen syntikoiden läpi, eli biisi vähän niin kuin hiljeni. Jotain spiikkiä Marco yritti vielä vetää yleisölle, mutta ei siitä kukaan mitään kuullut kun mikit oli kuolleet ja yleisö taputti ja kehui Jannelle.

Systeemit saatiin pystyyn ja Traitor vedettiin loppuun. Janne vietti loppubiisin häiriten Tommia ja se oli sitten siinä. Outro oli… savolaistyylinen ja taas tuli ruokajuomakusitauko. Vett… anteeksi siis spiimää oli tullut siinä vaiheessa niin paljon että tuntui kuin seisoskelisi satama-altaan reunan toisella puolella. Sonatan kamoja roudattiin lavalle ja siinä pisteessä alkoi tulla jo pieni vittuunnuksen poikanen kun paleli, oli pimeää, ympärillä oli järjettömästi ihmisiä, suurin osa heistä lämmitteli tupakan voimin, väsytti, satoi, satoi ja Sonata vain viivytteli. Lopulta Everything Fades to Gray pärähti soimaan, sade loppui, ja Kemin yö kunnioitti kylän poikia.

Flag in the Ground kulki ohitse niin mitäänsanomattomasti kuin aina. Sen jälkeen Kakko spiikkasi kuin ammattilaisduracellpupu: erotin spiikistä sanat ”mustaa, lammas, villasukat” ja sitten Black Sheep alkoikin jo. Biisinä se ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta se kuuluu Sonatan repertuaariin kuin nenä paitaan. Juliet, yksi tuoreimman levyn kovimmista biiseistä, alkoi ja yleisöstä katosi viimeinenkin väsy ja vittuunnus. Yksi asia tosin jäi kaivelemaan minua, Julietin aikana syntikasta ei erottanut juuri mitään, ja ko. biisi kuitenkin kulkee aika pitkälti synan ja orkesterin voimin.

Kakko heilui puolen konsertin ajan kuin väkkärä ympäri lavaa, ja pyöritti mikkiständiä päänsä yllä kuin aito propellipää. Tallulahissa yleisölle annettiin oikein lupa laulaa mukana, ja myöhemmin kuultu Full Moon oli samanlainen. Tämä kaksikko on samanlainen kuin Black Sheep, biiseinä eivät mitenkään ihmeellisiä, mutta ilman Full Moonia SA-konsertti ei ole mitään ja ilman Tallulahia juuri ja juuri pärjää. Dead Skin kuultiin myös, ja Klingenberg jätettiin jossain välissä lavalle soittamaan sooloa. Duetoksihan se meni kun Eliaskin tuli lavalle. Siinä ne sitten mittailivat kummalla on pidempi (…soittimen kaula…). Tämä sota päättyi Henkan kommenttiin: ”Tulkaa pojat takasi niin soitetaan jotain järkevää”.

Ikivihreistä legendoista kuultiin The Cage (”Henkka perkele!”, ei häkkiin perkele) ja Don’t Say a Word. Kotiyleisön edessä Tony varasti herra Portimon rumpukapulat ja alkoi soittaa yleisöllä yhtä lempibiisiään, Queenin We will rock you:ta. Koska olimme kaikki toistemme kavereita, menimme piiriin ja lauloimme kumbaijan… Ei kun pysyimme sekasotkuisessa häröpallossa ja huusimme Kemin pimeään yöhön känninnälkäämme (”We need some vodka!”).

Sitten se perhana loppui.

Palasimme pitkää reittiä hotellillemme, emmekä nähneet ns. naamakkaita tyyppejä kotimatkalla. Tutimaan onnistuimme siirtymään, kunhan oli ensin käyty maailman menoa lävitse. Tarkistimme että olimme ostaneet kaiken tarpeellisen tarpeettoman krääsän. Mietimme että mihinkä hittoon mä tonki tungen (viitaten niihin krääsäteltalta ostettuihin lippuihin). Pohdimme että tämän reissun jälkeen emme ole mitään metalliuskon noviiseja enää. Kuka muu kuin harras uskovainen matkustaa ensin n. 700km pohjoiseen, tuhoaa kroppansa seisoskellen kovalla asfaltilla sateessa ja kylmässä kuusi tuntia, nukkuu seuraavana yönä vain 7 tuntia, ja matkustaa junassa uudet n. 700km etelään.

Joka ikisessä tapauksessa, nukahdimme lopulta. Minä nukuin kuin tukki, ja tuo_toinen selvästi kuuli sen. Sori vaan :P

Aamu oli… outo! Siirryimme aamiaiselle, söimme siellä hetken. Sitten, aivan yllättäen, ravintolaan astuu tyyppi joka näyttää Tarotin Zachary Hietalalta. Sitten näemme tyypin, joka näytti aivan Tommi Salmelalta. Ja sitten se kolmas tyyppi todisti olettamuksemme vääriksi, parrasta ei voinut erehtyä. Olimme sitten valinneet saman hotellin puolen Tarotin kanssa! Pitäisikö alkaa lottoamaan vai mikä on? :D

Koska ilta oli nuori, päätimme leikkiä turistia. Jätin läpimärän flanellipaitani hotellille kuivumaan ja pukeuduin upouuteen Sonata Arctica – fleeceeni. Kiersimme käytännössä koko Kemin. Kävimme Möllärin Möljällä keräämässä kiviä. Siellä kävi ilmi että puhelimeni oli ristitty nimellä ”Ruusu ajassa” ja ton_toisen puhelin oli nimeltään Mutanttipastori.

Mansikkanokan puisto, siinä vasta kaunis pala luontoa keskellä moderneinta Lappia. Jos haluatte nähdä sen vielä parin vuoden sisään, suosittelen allekirjoittamaan adressin täällä.

Täältä jatkoimme kohti eilistä lavaa. Voimme rehellisesti sanoa käyneemme ”bäkkärillä”. Sieltä jatkoimme leikkipuistoon, jossa keinuimme kuin onnellisessa lapsuudessa taasen. En vain ymmärtänyt että mitä hittoa ne tyypit niissä ohikulkevissa autoissa tuijottivat. Ehkä pitäisi soveltaa sitä Marcon makkaraperunaniksiä.

Näimme kirkon. Sen pihalle oli haudattu monta tyyppiä, jotka olivat kuolleet vuonna 1944. Jokin muistohautasysteemi oli varmaan kyseessä, kunnioitin hautaa lakinnostolla.

Tämä kirkko, josta puhuin, oli vaaleanpunainen. Siitä otettiin kuva, ja kamera sai maalattua sen oranssiksi. Kummallinen kamera.

Lopulta palasimme hotellille. Otimme kaiken mukaan ja lähdimme viimeistä kertaa sieltä tänä päivänä. Lähdimme asemalle, näkemättä yhtään paikallista kuuluisuutta, ja astuimme junaan. Juna vei meidät Ouluun. Koska Kemissä oli kaikki kaupat kiinni, ostin Oulusta Ärrältä Jättiksen ja Bonaqua-kevättä.

Koska olimme pimeitä, astuimme Oulun Helsingin junaan. Kapusimme tänne kakkosvaunun kakkoskerrokseen, ja täällä olemme nähtävästi edelleen. Suunnitelmiini kuuluu julkaista tämä teksti dreamerandthewine.blogspot.comissa, ja saatte lukea kaikista jännistä seikkailuistamme suomen Lapissa.

lauantai 21. elokuuta 2010

Paikanpäällä

Tämä on kirjoitettu hotellin yhteydellä pikkupäppiksellä (näppis+päpä = päppis). Ja siis, olen Kemissä. Kohta menemme syömään savuhörhöpastaa, mutta sitä ennen haluaisin jakaa muutaman sanan vessoista (kuin kummitätini Ranskassa oltuaan :)).

Ensinnäkin, lukot! Ihmiset lukitsevat vessat asioinnin ajaksi jopa kotonaan yksin ollessaan, miksi siis kaksisänkyisen huoneen vessassa ei ole lukkoa!?

Sitten, mikä pakko niistä suihkukopeista vessoissa on tehdä niin pikkuruisia!? Löin pääni useamman kerran suihkussa käydessäni! (Toki voisi miettiä kuka käskee pyöriä suihkussa kuin väkkärä... (mikä on väkkärä? :D))

Peilit ovat myös oma lukunsa. Joku peilikaappi on asia erikseen, mutta mikä idea on peileissä jotka ovat niin isoja että niistä pystyy tutkimaan omaa kusellakäyntitekniikkaansa!?

Lisäpäivitystä tullee kun keikka on ohi :P Siihen asti näkemiin!

perjantai 20. elokuuta 2010

Ja koulu alkoi

Ah, koulussa taasen. Saa nähdä jos tänä vuonna oppisi jotain oikeaakin, viimevuoden Basicohjelmointi ja MS Acces - kurssit olivat ainoat noteeraamisen arvoiset kurssit.

Päiväni siis alkoi 6:30. Aamuun kuului aamupala, AoE3, inFamous, ja koulu. Iltapäivällä on synttäribileet ja huomenna juna lähtee 7:30 helsingistä kohti Kemiä. Yritän muistaa tehdä jotain keikkaraporttia paikan päältä.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Raportoin

No niin! Väliaikaraportti täältä huonesiivouksen keskeltä, tietokoneet ja netti toimivat kuten kuvasta kuuluu. Varastin omaan käyttööni vanhat Infinityn tietokonekajarit ja asetan ne seuraavaksi koeajolle, ja jatkan huoneen järjestelmällistä täyttämistä. Raportoin lisää kun on jotain mitä raportoida :P

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Kevätsiivous

Kun ei kesällä ole mitään tapahtunut niin Dreamerandthewine on ollut hiljainen. Tuon nyt siihen muutoksen!

Eli, kuten tiedätte tai ette tiedä, olen usein miltei tukehtunut huoneeni ahtauteen. Missään ei ole tilaa millekään, ja läjät vain kasvoit kunnes tietty piste ohitettiin. Maanantaina aloitin operaation heittämällä jokaisen alle kymmenkiloisen objektin pois huoneesta. Kaikki tietokoneet lähtivät, kaikki johtospagetti lähti, levyt hyllyineen katosivat, kaikki! Vain mankka ja näytöt (ja hyllykkö sisältöineen ja sänky ja yöpöytä) ovat enään jäljellä. En siirtänyt pöytiäkään.

Idea olisi siirtää tietokoneilupiste nykyiseltä datauspulpetilta kirjoituspöydälleni, jättäen pöydälle läksyjen käsintekotilaa. Saatan siirtää myös mankan saman pöydän yhteyteen. Tämä vapauttaisi "valkoisen lipaston" päälliseltä ja sänkyni takana olevalta nurkalta tilaa vaikka kuinka. Joku hyllykkö ei kai tekisi pahaa siinäkään. Katsotaan miten projekti edistyy...

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Muistakaa ne varmuuskopiot

Jopa ylläpidetyt nettisivut kannattaa varmuuskopioida aina ajoittain, ennenkuin palvelintilan ylläpitäjä sanoo näin

maanantai 5. heinäkuuta 2010

teoria ja idea

Kirjoitin pienen teorian miettimisen ilosta.

Tänään Uncharted 2:ta pelatessani sain idean. Jos jatkaisin tätä Siputtania - universumia kirjoittamalla nykyaikaan sijoittuvan tarinan, jossa etsitään faktoja ja aarteita Siputtaniasta Tomb Raider/Uncharted - tyyppisesti.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Uusi teoria

Koska tämä uutinen ei ole aivan Yool.blogspotin kohderyhmää niin mainitsen sen täällä. Kirjoitin ja julkaisin uuden Teorian. Löydät sen seuraamalla Yoolin navigointipalkin "Teorioita maailmasta" linkkiä.

torstai 3. kesäkuuta 2010

Helsinginreissu

Eilen julkaistiin Indican A Way Away - kiekko, että tiedätte. Musikantit vetivät noin kuuden biisin promokeikan helsingin Stockmannin musiikkiosastolla, ja pitihän minunkin sinne mennä. Tuolla tajusin mitä olin menettänyt kun viime vuoden maaliskuussa Lontoon Nightwishin keikalla olin jonottamassa sisään koko Indican lämmittelyn ajan :P

Niin, nappasin kaupasta myös tuon uuden levyn. Aluksi se oli Jewelcasepainos, mutta kun tajusin että nehän myyvät spessudigipackiä, niin anelin kassaa vaihtamaan levyn. Kun tytöt olivat soittaneet tarpeeksi, alkoi nimmarinjako- ja kuvaussessio. Taas niitä hetkiä jolloin toivoi kantavansa mukana jotain kännikameraa kehittyneempää!

Tytöt signeerasivat digipackkiekkoni ja sellaisen promokortin joka löysi paikkansa muiden pokaalieni joukosta :P Nappasin myös kuvia, jotta kaikki uskovat etten istunut eilistä iltaa koneella! Tietääkseni minulla on oikeus iskeä nämä kuvat blogiin, mutta jos joku tietää paremmin niin saa sivistää minuakin.

Jonsu aloittaa jotain kappaletta viuluintrolla, muista enää mikä kappale oli kyseessä.

Nimmarisessio! Jäädyin ihan täysin ja ainoa mitä suustani sain oli "S... s.... saako ottaa kuvan? :)"

Vielä viimeinen huomio, jos joku blogin lukija tapasi tuolla hujopin mustassa Jeeplippiksessä ja vihreässä FJDC-paidassa niin onnea vain! Näit minut!

perjantai 28. toukokuuta 2010

Se on ohi

Ensinnäkin, kun ei ole koulua niin kirjoittaminen on vaikeaa. Yritin päästä blogspotin hallintapaneeliin daw:n kautta. Ensin kirjoitin selaimeen osoitteeksi "dreamerandthewine", no, ei löytynyt. Sitten mentiin osoitteeseen "dreamerandthewine.bloIgspot.com", en suosittele katsomaan mitä sieltä löytyi.... Kolmas yritys johti tänne.

Toisekseen, asiaan! Maanantaina oli viimeinen koulupäiväni. Tiistaina oli kuumetta ja kokeita ( <3) ja keskiviikkona ei ollut tunteja. Keskiviikkona tosin kävin ihan huvinvuoks Helsingissä, ja näin matkalla aidon Sm6 - junan ( kliks )

Eilen sitten siirryin töihin. Näissä merkeissä kesä sitten jatkuu. Jos jotain hassua tapahtuu, kuulutan kyllä siitä :P Helteet voisivat kyllä alkaa...

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Viimeisiä viedään

Kesä lähenee ja vauhdilla. Tänään on OHKO - kurssista tentti, huomenna pitäisi pitää äikässä Tuntemattomasta Sotilaasta puhe, perjantaina olisi excelmatikankoe, maanantaina oikeusoppitehtävä pitäisi tehdä, tiistaina matikan&äikän&toimistokurssin kokeet, jossain välissä pitäisi tehdää ergonomiaraportti, ja sitten tulee viimeinen keskiviikko, jonka jälkeen voinkin sanoa ensimmäisen vuoteni olevan ohi. Kivaa on ollut koko rahalla :P

tiistai 11. toukokuuta 2010

Siputtanian Aikakirjat

Muistaakseni viimeistelin Siputtanian Kolmannen Ilmestyskirjan marraskuussa 2007. Nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, löydän itseni aamubussista viimeistelemästä Siputtanian Aikakirjat - teosta. Kiitänpä näin alkuun jokaista kiitoksen ansaitsevaa siitä, että auttoivat tässä saavutuksessa. Kahden ja puolen vuoden aikana ehti jo mennä usko koko tarinaan, mutta nyt se on tehty.

Kiitos

Siinä missä Kolmas Ilmestyskirja perustui laajaan ja pitkään tarinaan, viisi kirjaa, Aikakirjoissa on vain kolme kirjaa, joissa olen keskittynyt enemmän pieniin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tarina sijoittuu aikaan kymmenen vuotta Ilmestyskirjan lopun jälkeen. Siinä käydään yhä Siputtanian kolmannen valtakunnan perustamiskahakoita. Toinen kirja taas sijoittuu 1400-luvun alkuun, missä sankariemme on päästävä Pötötys-Poliksessa johtavaan asemaan. Kolmas kirja alkaa pari viikkoa toisen lopun jälkeen, ja tapahtumapaikka on todellinen yllätys. Tässä viimeisessä kirjassa valaistaan Kolmannen Ilmestyskirjan Roskateamin ja muiden henkilöiden menneisyyttä.

Kolmannen Ilmestyskirjan tarinoiden keskimitta oli noin viitisenkymmentä sivua fonttikoolla 20 fontilla Times New Roman, Aikakirjojen tarinoiden keskimitta samoilla muotoiluilla on noin sata sivua.

Seuraavaksi käyn läpi helvetillisen editointirumban ja sen jälkeen kirjoitan epilogeja ja prologeja samaan tapaan kuin Don Rosa on kirjoittanut kokoelmiinsa. Tämän jälkeen saatan jopa julkaista Kolmannen Ilmestyskirjan ja Aikakirjat Yoolissa. Tämän jälkeen aloitan varmaan tarinan, joka valaisee tarinoissa esiintyvän Kuningas Roskan historiaa. Tämä kaikki koulun ja koodauksen ohessa!

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Pakko kehua!

Kun tuo Kemin reissu lähenee (21.8. KEmin sisäsataman keikka, Tarot & Sonata Arctica & Nortern Kings) niin olen palannut vähitellen näiden bändien levyjen luo. Eilinen meni kuunnellen Within Temptationia ja Tarotin Shining Black - kokoelman kakkoskiekkoa. Tänään sitten tajusin iskeä mankkaan Sonatan Days of Graysin... Ah tätä korvaorgasmia.

"Some things are needless to say!"

Rauhallisia ja kypsiä nuoria miehiä

Tällä hetkellä on ruokavälkkä meneillään. Ajattelin siirtyä seuraavan tunnin ATK-luokkaan jo valmiiksi, tekemään omia projektejani. No, eihän se ole aivan niin helppoa... Täällä on muulla luokalla Counter-Strike peli. "Vittu"a huudetaan ja hiiriä pahoinpidellään. Ja huudetaan, huuto on selvästi tärkeää. Mielenkiintoinen tämä CS-kulttuuri.

lauantai 1. toukokuuta 2010

Selvää vappua

Kaunista ja ah niin sateista vappua teille jokaikiselle! Taivas pysyy harmaana, simaa tulee juotua ja koodiakin syntyy jos tälle päälle alan. Musiikki, tällä hetkellä Within Temptationin Black Symphony, soi ja kaikki on loistavasti. Ainoa ongelma on että Bonesin kausi 3 loppui, eikä ole rahaa neljänteen :P Hyvää viikonloppua kaikille!

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kevät on tullut

Olen ollut tässä kuussa hieman hiljainen kirjoittaja, mutta nyt on tärkeää ilmoitusasiaa: kevät on lopullisesti luonamme. Enää ei tule takatalvia. Leskenlehdet nimittäin ovat ilmestyneet!

torstai 15. huhtikuuta 2010

Maanalainen

Hyi hemmetin hemmetti

Katsoinpa juuri hetki sitten DVD:ltä Bonesin kakkoskautta. Introkohtauksessa näytetään kuinka Bones herää, huomaa olevansa autossa, tajuaa kuinka ovi ei aukea, yrittää avata ikkunaa, ja multa hyökkää autoon sisään. Ja sitten takapenkiltä herää Hodkins (miten kirjoitetaankaan, se salarikas-ötökkämaaheppu)

Koko jakson ajan noiden kahden olinpaikkaa selvitetään, ja lopultahan kaikki päättyy onnellisesti. Täytyy sanoa että jos omaat Bonesin kakkoskauden, kolmannen levyn ensimmäinen jakso kannattaa katsoa aina ajoittain. Uskomaton jakso, ja ahdistava :)

Ainoa matkapäiväkirjaentry

Mitä Tapahtuikaan? – Log 1

Target: Dreamerandthewine


Tämä loki kattaa torstain ja perjantain. Torstai-aamu alkoi siinä puoli kuuden aikaan, kun vellikello herätti talon. Kaikki siirtyivät aamupalalle, ja siitä lastattiin auto. Helsinki-Vantaalla oli taas ihmisiä, ihmeellistä, ja konekin oli täynnä. Sitä en olisikaan osannut odottaa. Kone lähti vain puoli tuntia myöhässä, ja kentällä oli ilmainen wlan. Tästä syystä ehdin häiriköidä blogissani.


Hurghadan kentällä oli helvetti irti. Jonotimme… tunnin. Saimme tämän tunnin aikana näyttää passia kahteen kertaan, ja sen jälkeen kaikki oli hyvin. Pääsimme siis siirtymään ihanan lämpimiin busseihimme. Oi, miten olinkaan kaivannut Egyptin asfaltin, tupakan ja pakokaasunkäryistä ilmaa.


Hotellimme oli kiva. Tällainen iso paikka keskellä ei mitään. Naapurissa on pari markettia ja krääsäkauppaa, mutta ei ole yhtään niitä aggressiivisia hulluja myyjiä, joihin olemme tottuneet.


Huoneemme, molemmat niistä, olivat toisessa kerroksessa. Arvatkaa saako niitä rappusia juosta päivän aikana paljon! Huoneessa ei ollut WLANia, ainakaan sellaista josta olisi nettiin päässyt. Hienoa, nyt en pystyisi keskittymään koulutehtäviin joita vähänniinkuin pakenin tänne.


Illalla kävimme syömässä buffee-ravintolassa. Tarjottu ruoka oli ihanan egyptiläistä, eli ei siis hajuakaan mitä siellä tarjoiltiin :P mutta hyvää se oli. Ja sitten nukkumaan.


Patja oli sellainen, että seuraavana aamuna sai vetää paramaxia jotta olkapäät olisivat pysyneet mukana. Perjantain vietimme uima-altaalla. Arvatkaa kuka väänsi stooria kun muut olivat uppeluksissa, kuin vesipuhvelit Don Rosan Transvaalin tuittupää – sarjakuvassa.


Kiersimme myös paikalliset krääsäkaupat. Muutama parfyymi-, yksi krääsä-, muutama vaate- ja pari ruokakauppaa. Nämä kaverit eivät myyneet asiakkailleen vaatteita päältään, mutta tinkiminen on yhä suosittu kulttuuri täällä. Lopulta palasimme hotellille vesipullon kanssa.


Ja tähän asti olen ehtinyt voittaa TADissa yhden pelin Espanjalla, ja on kesken AoE1:ssä peli Kreikkalaisilla :) Civ ei toimi kiitos 1024x600 – kokoisen näyttöni.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Back

Yool.blogspotin puolella jo hehkutinkin: minä olen palannut! Ulkomailla oli kivaa, kiitos kysymästä, ja tarkoitus oli vääntää pienimuotoista matkapäiväkirjaa... Vatsataudin ja hauskojen sattumusten myötä omaan tekstin yhdeltä matkapäivältä, perjantailta. Julkaisen sen täällä, kun pääsen pikkuläppäriltäni nettiin, mikä tapahtunee huomenissa. Nyt, lapset, hyvää yötä ja sitä rataa.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Syö silliä

Tämä on lentokentältä kirjoitettu! Lento Hurghadaan lähtee tämänhetkisen tiedon mukaan 35 minuutin päästä... Toivottavasti akkua on vielä silloin. Tärkein mukana oleva asia, läppäri, on tietysti mukana. Nähkäämme taas joskus :P

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Matka

Ostinpa torstain matkaa ajatellen pikkupäpääni ulkoisen dvd-aseman. Tänään koulussa asentelin tuon kautta Age of Mythologyä, ja äsken kokeilin. Voi hitsi, ei toimi. Kuten ei toiminut tikun kautta asennettu *köh* kräkätty *köh* AoE1:kään, joka oli toiminut WinXP:llä. Ja siis tässä on nyt 7. Eli minun lienee pakko tehdä tähän kaksoiskäynnistys 7:n ja XP:n kesken, 7 kun täytyy tehdä jotain järkevää ja XP kun täytyy pelata eikä ole muita koneita saatavilla.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

No moi! Mitäs on tullut tehtyä?

No moi! Kiva ku kysyit.

Pääsin kotiin suht. aikaisin. Tämän takia piti katsoa TV:tä paljon. Eli olen katsonut tänään aika hemmetisti Doctor Whota ja yhden jakson Roomaa. Ja sitten, tuossa iltasella...

Koodasin, kiusasin pikkusisaria, peeloilin netissä ja rakensin tietokonetta samaan aikaan. Kun kyllästyin tähän, siirryin pelaamaan Rome Total Waria, mikä bugasi kiitettävästi. Peli käyttäytyi kuin alla olisi ollut viisi vuotta vanhempi kone kuin oikeastaan olikaan.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Huonot koneet

Laitteistotunnista tuli hypäri -> tehkäämme edellisen tunnin tehtävää siis sen ajan. Mutta! Voi kiva, laitteistoluokan XP-koneista puuttuu eräs ohjelma. Ja kun yritän tehdä näillä koneilla, Paint.Netiä hyväksikäyttäen sitä tehtävää, ei Paint.Net käynnisty koska se ohjelma puuttuu. Näinollen kytkin pikkupäpäni kiinni, ja asensin PdN:n siihen. Ei ollut mikään helppo operaatio käyttää jotain keskiraskasta kuvankäsittelyä virtapihillä&tehottomalla koneella.

Ja kohta syömään. Saa nähdä mitä äikäntunnilla tapahtuu. Täytyy alkaa kerätä tehtäviä sen ensi kuun matkan ajalle... Onneksi pääsiäisloma syö pari koulupäivää täysin tehtävävapaaksi.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Live from äikäntunti

Jos joku kysyy, kirjoitan tekstitaidon vastausta tälläkinn hetkellä.

En ole kahteen päivään kirjoittanut mitään :O Olen siis tehnyt suuresti syntiä. Melkein muuten rikoin tikkuni. Onneksi ei hajonnut niin paljon ettei saisi otettua varmuuskopioita läppärin kovolle.

Akvaarion valo on jännä novelli, suosittelen lukemaan sen. Tai jos käytte äikän kolmos/kakkoskurssin, saatte lukea sen muutenkin.

Seuraavana on vuorossa enkkua... Toinen ihana aihe. Ja kotona joko pelaan tai katson eilen aloittamaani Rooma Kausi 1:ta etiäppäi.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Ilta laskeutuu yllemme

Tänä maaliskuisena lauantaina hakkaan taas näppäimistöä, jos se ei ole selvää.

Sauna lähestyy. Kirjoitan ajatuksiani ja siirryn sinne. Huomenna jatkuvat puuhommat. Jos hyvin käy, saan puuhommista palkkioksi DVD-aseman, joka tarkoittaisi etten tarvitse isoa konetta matkalla, mikä tarkoittaisi että voisin ottaa pikkupäpän sinne, mikä tarkoittaisi helppoutta, mikä tarkoittaisi ihan liian pitkää virkettä.

Sirenian 9 Destinies - kiekko on aivan aliarvostettua kamaa. Orkesteri toimii loistavasti, kuoro antaa kylmiä väreitä koko suvulle, Monika on kuin Nightwishin Anette (kun ääneen tottuu, niin tajuaa sen mahtavuuden), biisien rakenteet on mahtavia, ja Veland örisee uskomattomalla tavalla. Uskomattomuutta lisäisi, jos herra örisisi enemmän.

Ja sitte saunaan.

Lauantaipäivä

12 päivää ja olen lentokoneessa matkalla Egyptiin. Ja kun tulen sieltä, täällä on parasta olla alkukevät kauneimmillaan.

Sain tehtyä ainoan äikän ykköskurssista puuttuneen suorituksen. Saanen siis ehkä 3:n siitä kurssista. Yksi tehtävä meni perseelleen, tuosta tehdystä en osaa sanoa vielä, koe meni yllättävän hyvin ja esseestä tuli 9!

Tämä päivä mennee joko siivotessa tai Housen kanssa. Näinä päivinä en ole ollut kotona kovin tuottava, toisin kuin koulussa.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Oikeusopin koe

Hmm... Hyötykäyttöä nämä kouluviikot. Ensimmäisellä tunnilla saatiin tehtävä, joka piti toteuttaa pseudona, ja joka tultaisiin joskus tulevaisuudessa vääntämään C++:lla ja Javalla. Mutta vain kun ne eivät enää ole niin pelottavia. Ja arvatkaapa kuka teki sen tehtävän C++:lla heti alkuun.

Toinen tunti taas, meillä piti olla yllämainittu koe. Opettaja on 22 minuuttia myöhässä tällä hetkellä, ja toinen opettaja antoi luvan hajaantua ympäri koulua kun opettaja on 15 min myöhässä. No, hypäriksi tämä siis muuttui. Minun lisäkseni luokan luona päivystää tasan yksi oppilas. Ja sekin istuu pelaamassa Runescapea.

Tällä hypärillä olisi kai pitänyt tehdä jotain tärkeää projektia, blogaamiseksi tämä silti meni. Toisaalta Fairandcruel-adminin hypärillä piti tehdä jotain yhtä tärkeää, mutta hänen projektinsa kaatui Da Vinci Code - soundtrackin kuunteluksi.

Kotona olisi tarkoitus harrastaa. Yool.blogissa mainitun koneen kanssa, lähinnä. Tai sitten pelaan. Viikonloppuna on vuorossa läksyt. Ja mitä muuta? Ei kait mitää.

torstai 18. maaliskuuta 2010

Delain

Kirjastosta tuli levy. Selvästi hetken_suosikikseni alkaa nousta kevyempi musiikki, Mortemia ja Sirenia saanevat väistyä pieneksi hetkeksi Delanin April Rain - kiekon tieltä. Toki jotkin Radio Nova -puritaanit voivat säikähtää, että hui, sähkökitara joka on muutakin kuin taustarätinää, mutta minä tykkään. Charlotte Wessels ja Morten Veland ovat aivan yhtä mahtavia laulajia, mitä nyt Norjalaisen laulajan äänessä on "hieman distorttia".

Novellikommentointi

Okei, enää ei tarvinnut miettiä mitö pyörä symboloi. Nyt päästiin miettimään että symboloiko taulu ystävyyttä, ja miks kultakala hylkäsi teinin. Elämäntapavalittajaksi voin paljastua, mutta rasittavaa... Ei vain voi lukea erilaisia tekstejä, täytyy tulkata jokaiselle sanalle novellissa jokin merkitys. Pahimmillaan, eli ensi tiistaina, saa kirjoittaa 200 sanan tulkinnan.

Ja seuraavaksi on sanari. Kuka onkaan lukenut? En minä ainakaan!

Ruokailu ohi on, ohi on, ohi on...

Äskeinen kirjoitus keskeytyi ruoan vuoksi. Sain syötyä herkkumakaronilaatikkoa. Ja nyt, puoli tuntia äikän alkuun. Sopivasti aikaa taivaltaa pasilan asemalle ostamaan juomaa, eikö? No ei todellakaan! - sanoo Electron lompakossani. Pyrin kuuntelemaan sen käskyä, kuten kaikkien muidenkin asioiden osalta.

Enkkukin kuulostaa extrakivalta. Pitkän päivän jälkeen pitäisi jaksaa keskittyä kielenopetukseen, onneksi ensimmäiset 3 kurssia on kerrattu yläastetta. Vaikein asia joka minun oletetaan osaavan, on passiivi. Voi kauhee ku on vaikea asia!!!

Sitäpaitsi täällä koulussa on lämmitys tulikuumalla. Herätkää, höntit, emme ole missään napajäätiköllä, eikä yläkerrassa asu yhtäkään Jagrafess - oliota. Ei meitä tarvitse polttaa tänne!

Ja mitäs muuta? Joku voisi päästää tuon tietokoneen tuskistaan ja päivittää sen tälle vuosikymmenelle. Yrittää epätoivoisesti ladata XP:tä, mutta sitten käy hassusti ja buuttaus alkaa alusta.

Kuunnelkaa Mortemiaa. Misere Morteme on mahtava levy.

Aloitusteksti™

Perustinpa tälläisenkin, blogi jossa keskityn kaikkeen muuhun paitsi tietokoneisiin liittyviin projekteihin. Tai ainakin pyrin keskittymään kaikkeen muuhun, Yool.blogspotin pidän erityisesti tietokone&koodiprojekteille. Elämä on kivaa.

Istunpa laitteistokurssin tunnilla. Viimeiset 20 minuuttia olemme katselleet juutuupista videoita siitä, miten kasataan tietokone. Voi iik, en todellakaan osaa kasata konetta itse, minullahan on kotona vain vesijäähdytetty, superhyperkone parin vuoden takaa.

Seuraavaksi koetaan kaksoistutkintolaisuuden ihanuuksia, lukioaineita. Äikkä etenkin innostaa! Todennäköisesti/muistaakseni jatketaan yhä runoteemaa. Tarkoittaakohan tuo "pyörä" ilmaus taivasta vai maata vai jumalaa ja elämän tuskaa, vaiko mahdollisesti spagettia?

Ja sitte syömään. Päätä särkee jo valmiiksi....